Valitse sivu

Sisälämpötila

Sisälämpötila on tärkeä tekijä ihmisten hyvinvoinnissa. Tällöin puhutaan hyvästä termisestä (sisä)ilmastosta. Lämpötila, johon joku ihminen on tyytyväinen voi olla epämukava jollekin toiselle ihmiselle. Useimmista ihmisistä on 20–24 asteen sisälämpötila sopiva. Lämpötilan kokeminen on hyvin yksilöllistä mutta joissakin sisätiloissa tulee olla tietyt lämpötilat esim. asunnot, koulut, vanhustenasunnot jne.

Sisätilojen kuuman tai kylmän ilman vaikutus terveyteen

Kylmä, kuuma ja vetoisa ympäristö voi vaikuttaa suoranaisesti tai välillisesti ihmisten terveyteen. Suoranaisia terveyshaittoja on mm sydän- ja verisuonisairauksia sairastaville. Eri riskiryhmät, kuten reumaatikot, muita lihassairauksia sairastavat tai ihmiset joilla on alhainen aineenvaihdunta, voivat tuntea olonsa huonommaksi sisälämpötilan ollessa liian alhainen. Veto lisää kehon kylmenemistä.

Liian kuuma sisälämpötila voi taas aiheuttaa pahoinvointia, päänsärkyä, väsymystä jne.

Sisätilojen liian kuuma tai kylmä ilma voi välillisesti heikentää työsuorituskykyä, vähentää vireyttä ja altistaa onnettomuuksille.

Tekijät, jotka vaikuttavat termiseen (sisä)ilmastoon

Ihmisen keskimääräinen ihon pinnan lämpötila on 33 astetta levossa. Ihmisvartalo luovuttaa lämpöä lähellä oleville pinnoille, joiden lämpötila on alhaisempi kuin ihon tai vaateiden pintalämpö, esim. talvisaikaan kylmien ikkunoiden pinnat. Huoneiston lämpötilan tulee olla lämpimämpi sellaisille henkilöille, jotka kykenevät ainoastaan istumaan tai eivät pysty liikkumaan. Ihmisvartalo tuottaa lämpöä koko ajan mutta ympärillämme olevat pinnat(lattiat, seinät jne.) eivät tee sitä ja ovat siksi kylmempiä.  Esimerkiksi hyvin eristetyn talon 32 asteinen lämpöpatteri voi tuntua koskettaessa kylmältä, koska kehon lämpötila on korkeampi kuin 32 astetta. Yleinen väärinkäsitys on, että patteri toimii huonosti kun se tuntuu kylmältä. Todellisuudessa asia ei ole näin, patteri lämmittää huonetta jonka sisälämpötila on alhaisempi kuin patterin.

Aurinko lämmittää sisätiloja. Tämä johtuu siitä, että auringon lyhytaaltosäteily muuttuu lämpöenergiaksi kun se säteilee ikkunoiden kautta.

 Veto koetaan epämiellyttävänä, koska se aiheuttaa kehon paikallisen jäähtymisen. Veto voi aiheutua esim.viallisesta ilmanvaihdosta tai rakenteellisesta viasta. Ongelma voi aiheutua puutteellisesta tiivistyksestä, josta aiheutuu epämiellyttävää vetoa.

Myös ilman liikenopeuden vaihtelut vaikuttavat hyvään termiseen ilmastoon. Lämpimät olosuhteet koetaan harvoin epämiellyttäviksi, päinvastoin kuin kylmät olosuhteet. Ilman liikenopeuden hieman lisääntyessä luovuttaa keho lämpöä ympäristöön ja tämä voi tuntua monesta ihmisestä epämiellyttävältä ja vetoisalta. Pintojen lämpötilaerot ja ilman liikenopeus aiheuttavat vetoa tai vedon tunnetta.

Kylmäsilta voi myös aiheuttaa vetoa tai vedon tunnetta.  Esimerkkinä tästä on kylmä ikkuna, joka jäähdyttää ikkunan ympärillä olevan ilman. Lämmin ilma on kevyempää kuin kylmä ja tästä johtuen suuntautuu ilmavirtaus alaspäin. Kylmän ikkunan läheisyydessä tapahtuu kehon osien paikallinen jäähtyminen ja silloin tuntuu vetoisalta.

(RF) Ilman suhteellinen kosteus johtuu ulko- ja sisäilman lämpötilaeroista ja vaihtelee vuoden aikana. Sisätilaan kosteutta lisääviä toimenpiteitä ovat mm ihmisten hengitys, hikoilu, ruuanlaitto, peseytyminen ja pyykinpesu.

Suositeltu sisäilman suhteellinen kosteus on 30–70 prosenttia. Jos, ilman suhteellinen kosteus on yli 70 prosenttia voi se aiheuttaa kosteusongelmia ja pölypunkkien lisääntymistä, eikä termistä ilmastoa koeta hyväksi.   

Sisäilman suhteellinen kosteus voi olla esimerkiksi kylminä talvikuukausina alle 20 prosenttia, tällöin on sisäilma kuivaa ja voi aiheuttaa limakalvo-oireita. Ilmoita kiinteistön edustajalle liian kuivasta tai kosteasta sisäilmasta. Kiinteistön omistajan on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin.

Ajattelemisen aihetta

  • Suuria huonekaluja ei tule sijoittaa patterin eteen, koska ne estävät lämmön leviämisen huoneeseen.
  • Sijoita patteri ikkunan alle. Patterin on oltava riittävän tehokas, jotta pystytään saamaan tyydyttävä sisälämpötila.
  • On hyvä mahdollisuuksien mukaan vaihtaa lämpöpatterit lattia – tai kattolämmitykseen, jos muuten on tarkoitus vaihtaa lämmitysjärjestelmä.
  • Huomauta heti kiinteistön omistajalle jos terminen sisäilmastosi ei ole tyydyttävä. Kiinteistön omistajalla on velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin sisäilman parantamiseksi.
  • Jos, kiinteistön omistaja ei ryhdy toimenpiteisiin, ota yhteys ympäristökonttoriin.

Kiinteistön omistajan vastuu

  • Kiinteistön omistajan/vuokraisännän on Ympäristökaaren 26 luvun 19 §:n mukaan jatkuvasti suunniteltava ja kontrolloitava toimintaa, jotta voidaan estää ja ennaltaehkäistä ihmisille aiheutuvia haittoja.
  • Kiinteistön omistajan on pystyttävä näyttämään omavalvonta suunnitelma ympäristökonttorin tekemässä tarkastuksessa. Omavalvontaan on kuuluttava mm lämpöjärjestelmän toimintatarkastus, sisäilman tarkastusmittaus, vuokralaisen /asumisoikeusomistajan elämys sisäilmasta ja ohjeet valitusten käsittelyyn.