Valitse sivu

Hätätilanne – päivystys – pelastus

Tärkeät puhelinnumerot

Yleinen hätänumero (ambulanssi, poliisi ja palokunta hätätilanteessa): 112

Palokunta/Pelastuslaitos: 0222-451 74, 103 80

Poliisi, yleinen neuvonta: 114 14

Vikapäivystys, vesi ja viemäröinti: 070- 651 45 87

Maakäräjien terveysneuvonta:

Soita, ei kiireellisessä tapauksissa perhelääkärille ympäri vuorokauden: 021-17 66 40

Kansallinen sairaanhoidon yleinen terveysneuvonta (Sjukvårdsupplysning): 1177 tai 1177.se

Kansallinen tiedotusnumero: 113 13

Myrkytyskeskus: 08-33 12 31

Hätätilanteessa soita yleiseen hätänumeroon 112

Hätänumeroon 112 soitettu puhelu ohjautuu paikalliseen SOS Alarmin hätäkeskukseen, vaikka hätäilmoitus soitetaan matkapuhelimesta. Hätäkeskuspäivystäjä vastaa hätänumeroon 112 tuleviin avunpyyntöihin ja hälyttää eri pelastustoimet. Hätäkeskuspäivystäjä hälyttää ambulanssin, palokunnan/pelastuslaitoksen, poliisin, meri- ja ilmapelastuksen. Hädässä olevaa voidaan auttaa yhdistämällä puhelu myrkytyskeskukseen, päivystävälle lääkärille jne.

Kun soitat hätänumeroon 112:

  • Kerro mahdollisimman tarkkaan mitä on tapahtunut
  • Kerro, kuka olet ja anna tarkka osoite
  • Kerro loukkaantuneiden määrä ja millaisista vammoista on kyse

Ensiapu

Ensimmäiset minuutit ovat ratkaisevat onnettomuus– ja hätätilanteista selviytymisessä, jääkö uhri henkiin tai kuinka vakava vamma hänelle jää.

Muutama neuvo

  • Pysy rauhallisena
  • Kun auttajia on useita, on jonkun (kokeneimman) johdettava toimintaa
  • Aloita ensiapu
  • Varoita muita vaarasta

Kansallinen tiedotusnumero: 113 13

Numeroon 113 13 voi soittaa ja kertoa tai saada tietoa vakavasta onnettomuudesta tai yhteiskunnan kriisistä. Myös kunnat, maakäräjät ja muut viranomaiset soittavat tiedotusnumeroon saadakseen ajankohtaista tietoa kriisitilanteissa.

Poikkeusolot

Laki (2006:544)kuntien ja maakäräjien toimenpiteistä poikkeusoloissa ja poikkeusoloihin varautumisessa ja valmistautumisessa rauhan aikana ja kohotetun valmiuden aikana.

Lain tarkoitus

Lain tarkoitus on vähentää kuntien ja maakäräjien omien toimialojen haavoittumista ja edes auttaa kykyä hallita kriisitilanteita rauhan aikana. Kunnilla ja maakäräjillä tulee olla siviilipuolustus valmius.

Määritelmä

Poikkeusoloilla tarkoitetaan tilanteita, jotka poikkeavat normaalioloista ja jotka voivat aiheuttaa vakavan häiriön tai uhkan vakavasta häiriöstä yhteiskunnan toiminnoille ja jotka vaativat kunnalta ja maakäräjiltä välittömiä toimenpiteitä.

Analyysi ja suunnittelu

Viranomaisten(kunta ja maakäräjät) on analysoitava oma toimiala ja miten tulee toimia rauhan aikaisissa kriisitilanteissa ja niihin valmistautumisessa. Viranomaisilla(kunta ja maakäräjät) on velvollisuus tehdä riski- ja haavoittuvuusanalyysejä ja joka toimikaudelle tulee tehdä suunnitelma miten toimia poikkeusoloissa.

Kriisinjohtolautakunta

Kunnissa ja maakäräjissä tulee olla lautakunta, joka rauhan aikaisissa poikkeusoloissa ja kriisitilanteissa hoitaa tehtäviä nk. kriisinjohtolautakunta.

Kriisinjohtolautakunnan toiminta

Kriisinjohtolautakunnan puheenjohtaja arvioi ja päättää, onko lautakunnan ryhdyttävä toimeen poikkeusoloissa. Kiireellisissä tilanteissa, jos ei ole mahdollista odottaa lautakunnan ratkaisua, saa puheenjohtaja tehdä päätöksen lautakunnan puolesta. Tällaisessa tapauksessa on päätös ilmoitettava lautakunnalle mahdollisimman pian. Varapuheenjohtaja vastaa lautakunnan toiminnasta puheenjohtajan ollessa estynyt.

Kriisitilanteissa ja poikkeusoloissa voi kriisinjohtolautakunta tarvittaessa vastata, joko kokonaan tai osittain, muiden kunnan tai maakäräjien lautakuntien toiminnoista.

Kriisinjohtolautakunnan päätös on ilmoitettava seuraavassa valtuustokokouksessa. Valtuusto päättää kuinka laaja selvitys on tehtävä ja miten se tehdään.

Maantieteelliset vastuualueet

Poikkeusoloissa kuntien alueellinen toiminta rauhan aikana:

  1. Kunnan tulee järjestää kunnan eri toimien suunnittelu ja valmistautuminen yhteistoiminnassa.
  2. Eri toimintojen kriisinhallitsemistehtävät tulee tehdä yhteistoiminnassa.
  3. Tiedotus yleisölle tällaisessa tapauksessa tulee tehdä yhteistoiminnassa.

Koulutus ja harjoitus

Kunnat ja maakäräjät vastaavat henkilökunnan ja luottamushenkilöiden kouluttamisesta, harjoittamisesta ja valmiudesta, jotta he kykenevät selviämään rauhan aikaisissa poikkeusoloissa ja kriisitilanteissa.

Raportointi

Kuntien ja maakäräjien on ilmoitettava hallituksen määräämälle viranomaiselle mitä yllä olevista toimenpiteistä on tehty ja miten toimenpiteet ovat vaikuttaneet kriisivalmiuteen.  Kuntien ja maakäräjien on rauhan aikaisissa poikkeusoloissa raportoitava tilanteesta, tapahtumien kehittymisestä, oletetusta kehityksestä, tehdyistä /suunnitelluista toimenpiteistä hallituksen määräämälle viranomaiselle