Valitse sivu

Perheoikeus

Yhteistiedot Västerås:

Puh. 021-39 13 13. Puhelinajat: maanantai, keskiviikko, torstai, perjantai  kello 10.00-12.00 och 13.00-14.30, tiistaisin kello 13.00-14.30.

Besöksadress: Carl Hennings gata 8. vammaisille sopeutettu sisäänkäynti Carl Hennings gata 12. Postiosoite: Västerås stad, Familjerättsgruppen, 721 87 Västerås

( e-post: familjerattsgruppen@vasteras.se )

Isyys
Vastasyntyneen lapsen isyys on vahvistettava silloin, kun vanhemmat eivät ole naimisissa. Vahvistamisen syynä on lapsen laillisten oikeuksien huomioon ottaminen. Kun vanhemmat ovat naimisissa, aviopuolison oletetaan olevan lapsen isä. Perheoikeus saa automaattisesti tiedon lapsista, jotka syntyvät avioliiton ulkopuolella. Jos jompikumpi lapsen vanhemmista ei ota yhteyttä perheoikeuteen isyyden vahvistamiseksi, kutsutaan molemmat vanhemmat isyydenselvitykseen.

Isyyden vahvistaminen avoliitossa
Avoliitossa asuva pari, joka saa lapsen, voi vahvistaa isyyden yksinkertaisemmin: todetaan, kuka on lapsen isä ja allekirjoitetaan isyyden vahvistaminen.
Jos äiti ei ole naimisissa lapsen syntyessä, täytyy isyys vahvistaa isyysvahvistuksella tai käräjäoikeuden päätöksellä.
Sillä miehellä, joka lapsen äidin mielestä on lapsen isä, on oikeus vaatia DNA-tutkimus. Tutkimuksessa selvitetään, onko kyseinen mies lapsen mahdollinen isä. Miehen pyynnöstä perheoikeuden on avustettava tutkimuksen toteuttamisessa. Mikäli sosiaalilautakunta on pyytänyt tutkimusta, on lautakunnan myös korvattava siitä aiheutuvat kustannukset.
Joissain tapauksissa sosiaalilautakunta voi lopettaa jo aloitetun isyyden selvityksen, esim. kun

  • on mahdotonta saada tarvittavia tietoja isyyskysymyksen ratkaisemiseksi
  • äiti tai määrätty holhooja suostuu lapsen adoptioon
  • jos voidaan olettaa, että lisäselvityksen tekeminen tai oikeudenkäynti olisi lapselle haitaksi tai rasitteena äidin henkiselle terveydelle.

Yhteistyökeskustelu
Yhteistyökeskustelu tarkoittaa sitä, että vanhemmat keskustelevat asiantuntijan johdolla yhteisistä lapsista. Tavoitteena on päästä yhteisymmärrykseen huoltajuudesta, asumisesta ja tapaamisoikeutta koskevista asioista. Keskustelun perustana on, että vanhemmat kuuntelevat toisiaan. Lasten oikeuksien ja tarpeiden huomioon ottaminen on etusijalla. Yhteistyökeskusteluja voi verrata neuvotteluun, jossa on kyettävä sekä antamaan ja että saamaan. Eron jälkeen yhteistyökeskustelu on yleensä paras keino riitojen selvittelyyn lasten huoltoon, asumiseen ja tapaamiseen liittyvissä asioissa. Se, että vanhemmat tuntevat omat lapsensa parhaiten, on yhteistyön ja sopimusten perustana. Yhteistyökeskustelu voi tapahtua vanhempien aloitteesta, ja siinä tapauksessa sitä ei rekisteröidä sosiaalirekisteriin. Käräjäoikeus voi pyydettäessä vaatia yhteistyökeskustelua.

Sopimus
Vanhemmat voivat kääntyä kunnan sosiaalipalvelun puoleen, jos he haluavat laatia sopimuksen lasten huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevista asioista. Kun vanhemmat ovat päässeet yhteisymmärrykseen asioista, sosiaalipalvelu hyväksyy kirjallisen sopimuksen, mikäli sopimuksen katsotaan olevan lapsille eduksi. Hyväksytty sopimus vastaa tuomioistuimen päätöstä.

Huoltajuuden, asumisen ja tapaamisoikeuden selvittäminen
Käräjäoikeuden toimeksiannosta sosiaalipalvelu selvittää huoltajuuteen, asumiseen ja tapaamisoikeuteen liittyviä kysymyksiä. Selvityksessä, jossa on mukana vanhempien ja lasten kanssa käydyistä keskusteluista tehty selonteko, kotikäyntiraportti sekä koulusta, esikoulusta sekä aamu- ja iltapäiväkerhosta saadut lausunnot, tulee tuoda esiin lapsen tarpeet ja niiden huomioiminen parhaalla mahdollisella tavalla. Tietoja haetaan myös sosiaalirekisteristä. Selvityksen perusteella tehdään arviointi ja yleensä ehdotus.

Kansainväliset adoptiot
Henkilöt, jotka toivovat adoptoivansa lapsen, voivat kääntyä sosiaalipalvelun puoleen saadakseen myöntävän luvan adoptoida lapsen ulkomailta. Sosiaalilautakunta tekee myöntämispäätökseen sosiaalisihteerin tekemän kotiselvityksen perusteella. Kotiselvitykseen kuuluu kotikäynti ja keskusteluja adoptiota haluavien kanssa. Selvityksen tarkoituksena on selvittää hakijoiden soveltuvuus adoptiovanhemmiksi, sekä tutustuttaa perhe sen maan kulttuuriin, josta lapsi on tarkoitus adoptoida. Käräjäoikeus antaa lopullisen päätöksen adoptiosta.

Muut adoptiot
Kyseessä voi myös olla ruotsalaisen lapsen adoptio, jos naisella tai miehellä on lapsi aikaisemmasta suhteestaan ja jos lapsi asuu uudessa avioliitossa hänen luonaan. Uusi puoliso voi anoa käräjäoikeudesta lapsen adoptiota. Yleensä vaaditaan, että biologinen vanhempi antaa suostumuksensa adoptioon. Perhesihteeri tekee selvityksen ja arvioi, onko adoptio lapsen parhaaksi. Sosiaalilautakunta antaa lausunnon käräjäoikeudelle, joka tekee adoptiosta lopullisen päätöksen.

Lisätietoja:

Perheoikeukseen voitte kääntyä isyyteen, huoltoon, asumiseen tai adoptioihin koskeviin kysymyksiin.

1 tammikuuta 2017 lähtien perheoikeus asiota käsitellään västeråsissa:

Asiointi joka käsitellään Skinnskattebergin kunnassa on isyden vahvistus jos ette ole avioliitossa.

Jos tahdotte vahvistaa isyyden ennen lapsen syntymistä voitte ottaa yhteyttä Tarja Isomäkeen puh 0222 – 451 14. Muussa taupksessa otamme teihin yhteyttä kun saamme tiedon vastasyntyyneestä lapsesta, veroviranomaisilta.